Kasinokulttuuri

Sana "casino" on välittömästi tunnistettavissa ympäri maailmaa. Italiassa, josta termi on lähtöisin, se on casinó. Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa se on kasino. Puolassa se on kasyno. Portugalissa se on casino. Romaniassa se on cazinou. Kaikkialla se tunnetaan paikkana, jonne pelaajat kerääntyvät tekemään panostuksia peleissä.

Italian ja latinan kielen juuriltaan "casino" tarkoittaa kirjaimellisesti "pientä taloa". Sanan runkona on "casa-" (talo) ja suffiksina "-ino" (deminutiivi, pieni).

Ensimmäinen viranomaisten hyväksymä uhkapelitalo oli Il Ridotto Venetsiassa vuonna 1638. Italialaista termiä "casino" ei kuitenkaan käytetty ennen vuotta 1744. "Casinosta" tuli Italiassa nimitys huvilalle tai kesäasunnolle. Myöhemmin siitä tuli nimi kokoontumispaikalle, jossa harrastettiin viihdyttäviä aktiviteetteja, kuten uhkapelaamista. Vuonna 1820 englantilainen Italiaa käsittelevä kirja kertoi, että "casinolla" oli useita merkityksiä, kuten "joukko maatilarakennuksia, läänin hallintorakennus, uhkapelitalo ja korttipeli."

^ Takaisin alkuun

Olitpa astumassa sisään valtavaan kasinokohteeseen Las Vegasissa tai Macaossa tai pelaamassa kotonasi, kasinolle on vuosisatojen aikana kehittynyt ainutkertainen kieli. Itse asiassa kyseinen kieli on levinnyt jokapäiväiseen käyttöön. Sanonnat, joita käytämme voittamisesta, häviämisestä, onnesta ja jopa mielenterveydestä ja kuolemasta, heijastavat pelaamiemme kasinopelien tärkeyttä.

Kortit elämässä – voit löytää tien menestykseen, jos pelaat korttisi oikein. Kun on aika olla rehellinen, lyöt korttisi pöytään. Onko elämä raskasta? Sinulle voi olla jaettu huonot kortit elämässäsi. Se ei ollut sinun vikasi, kortit olivat sinua vastaan. Ennalta-arvaattomat ihmiset ovat villejä kortteja. Hullut ihmiset eivät pelaa aivan täydellä pakalla.

Panostukset elämässä – tilanteen kiristyessä panokset kovenevat. Varovainen henkilö pelaa varovaisin panoksin. Kiinnostuksen lisäämiseksi voit joutua nostamaan panoksia.

Onni elämässä – sujuuko elämä hyvin? Sinulla on ollut arpa puolellasi. Parhaimmissa tilanteissa nappaat jättipotin. Ehkä jopa räjäytät pankin. Ihmiset kertovat harvoin onnen olevan heidän puolellaan. Useasti elämäntilanteet ovat kuin nopanheittoa ja voit vain jättää kaiken viimeisen kortin varaan. Kieltäytyminen tai virhe? Ei osaa eikä arpaa. Kasinokieli lohduttaa meitä hankalimmissa tilanteissa, kuten silloin, kun kaikki merkit ovat pelissä, olet hukannut elämän valttikortit ja on pakko laittaa viimeiset pennit likoon ja pelata upporikasta tai rutiköyhää.

Kuolleet pelit elämässä – monet suositut sanonnat tulevat kauan sitten unohdetuista peleistä. Faro oli kaikkein suosituin kasinopeli Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella. Saatoit astua saluunaan ja löytää Wyatt Earpin tai Doc Hollidayn jakamasta faroa. (Kovia, kyseenalaisia henkilöitä vastaan pelaaminen saattoi auttaa tappamaan pelin.) Useita faron ilmaisuja on jäänyt elämään yli vuosisadan pelin jälkeen: Pelaaminen molemmista päistä, omilleen jääminen, kengännauhabudjetti (vain vähän rahan omistaminen), olla auki (velka), sinnitellä mukana, mittailla pöytää, ottaa härkää sarvista, punttaajat (pelaajat), pitää piikkiä ja likainen rotta.

Muita peleistä syntyneitä kestäviä ilmaisuja, jotka harvat kasinopelaajat tunnistavat: Olla lirissä (ranskalaisesta pöytäpelistä nimeltä Lourche tai Lurch), rigmarole (keskiaikaisesta Rigmarole-pelistä), riffraff (myös Rigmarolesta ja vastaavista peleistä), hazard (Hazard-pelistä).

^ Takaisin alkuun

Ruletti: Ruletti kehitettiin Ranskassa ja se sai nimensä ranskalaisesta ilmaisusta "pieni kehä". Kuuluisa tiedemies ja matemaatikko Blaise Pascal on saattanut olla mukana ruletin kehittämisessä. Hänen kehittelemänsä ikiliikkuja johti pelin lähes kitkattomasti pyörivään kehään. Vanhoihin englantilaisiin peleihin, jotka sisälsivät samanlaisia elementtejä, kuuluivat Roly Poly, Ace of Hearts ja Even-Odd. Samanlaisia elementtejä sisältäviin vanhoihin italialaisiin peleihin, joista löytyy jopa mainintoja Casanovan muistelmista, kuuluivat Biribi ja Hoca.

Amerikkalainen vs. eurooppalainen ruletti: Vaikka amerikkalaisilla on pakkomielle luoda standardit kaikkiin peleihin, he ovat selvästi epäonnistuneet ruletin suhteen. Amerikkalainen versio, jossa eurooppalaiseen numerointiin 0-36 on lisätty 00, vaikka se tarjoaa identtisen voitonmaksun eurooppalaiseen versioon nähden, antaa kasinolle ylivoimaisen edun, minkä useimmat asiakkaat ymmärtävät. Eurooppalaisessa pelissä on jopa kehitetty lisähoukuttimia pelaajille, kuten en prison- ja le partage -panokset, jotka tarjoavat lisäsuojaa eräille panostuksille pelätyiltä nollilta. Amerikkalaiset kasinot kehittivät tavan antaa jokaiselle pelaajalle eriväriset merkit, tarpeeton mukavuus epäsuositussa pelissä. Ranskalaiset antoivat siellä nimen "ficheur" mekaaniselle laitteelle, jota käytettiin erottelemaan eriväriset merkit.

Venäläinen ruletti: Ei peli, ei ruletti, eikä venäläinen. Ilmaisu tarkoittaa kirjaimellisesti patruunan asettamista revolveriin, rullan pyöräytystä (rulettikehän tavoin) ja liipaisimen vetämistä. Eräät 1800-luvun venäläiset kirjailijat kuvailivat tätä vaarallista temppua, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittyi myytti venäläisistä sotilasupseereista, joiden väitettiin kokeilleen tätä. Harvojen luotettavasti kirjattujen tapausten, joissa ihmiset ovat pelanneet venäläistä rulettia, johdosta se on saavuttanut valtavaa mainetta kirjoissa, elokuvissa ja muissa sotakuvaelmissa. Useimmiten sanonta elää populäärikulttuurissa kielikuvana kohtalon julmuudelle.

^ Takaisin alkuun

Peliä, joka tunnetaan nykyisin nimellä blackjack tai 21, on pelattu erilaisilla säännöillä ja nimillä yli 600 vuoden ajan. On olemassa kirjoitettuja viitteitä espanjalaiseen peliin nimeltä trente-un (31) jo kaukaa vuodelta 1440.

Miguel de Cervantes, Don Quijoten kirjoittaja, kuvaili säännöt yleisellä tasolla vuoden 1613 romaanissa. Muiden maiden muunnelmiin kuuluivat quinze Ranskassa, ventiuna Espanjassa, sette e mezzo Italiassa ja bone ace Englannissa. (Bone ace saattoi olla ensimmäinen peli, jossa ässän arvo oli joko yksi tai yksitoista.)

Hallitsevaksi peliksi näiden muunnelmien joukosta nousi vingt-et-un (21), joka menestyi Ranskassa 1800-luvun alussa osittain Napoleon Bonaparten kiinnostuksen vuoksi. 1900-luvun alkuvaiheilla eräät amerikkalaiset yritykset koettivat nostaa 21:n suosiota maksamalla pelaajille kymmenkertaisen bonuksen luonnollisesta 21:stä patajätkällä. Tämä käytäntö hylättiin, mutta nimitys säilyi.

^ Takaisin alkuun

Craps: Nykyaikaista kasinonoppapeliä kutsutaan nimellä craps. Useimmissa maissa se tunnetaan tällä nimellä. Useissa kielissä pelin nimen käännös on sama kuin nopan tai noppapelin: Dado (espanja), Würfelspiel (saksa), kosci (puola), zaruri (romania). Kuten monien kasinopelien, sen alkuperä ja etymologia on epäselvä ja kiistanalainen. Arabian niemimaalta kotoisin olevasta noppapelistä nimeltä azzahr tuli suosittu nimellä hazard Englannissa. Alinta nopanheittoa kutsuttiin nimellä crabs. Eräät historiankirjat ehdottavat, että nimi tuli ranskan sanasta crapaud (rupikonna), koska sitä pelattiin kaduilla ja jalkakäytävillä pelaajien ollessa kyykyssä noppien äärellä.

Noppa: Luiden heittäminen on kasinon siirtymäriitti. Vanhimpia arkeologien löytämiä pelivälineitä ovat nopat, joita on valmistettu lampaan astragalus-luusta (tela- tai kantapääluun päällä oleva luu). Varhaisin kuusisivuinen noppa on kaivettu esiin Mesopotamiasta (Pohjois-Irakista) ajalta 3000 eaa. Nopat on merkitty pisteillä numeroiden sijaan, koska noppien symboleiden standardisointi (1300 eaa.) tehtiin ennen intialaisarabialaisia numeroita (joita alettiin käyttää 700 eaa.).

^ Takaisin alkuun

Perinteinen kolikkopelikone juontaa juurensa 1870-1890-luvuille. Pelikoneita alettiin pian kutsua kolikkopelikoneiksi, koska niihin syötettiin kolikoita. Englannissa niitä kutsuttiin hedelmäpeleiksi, koska hedelmät olivat suosittuja kuvia pyörivillä kiekoilla. Varhaisimmissa koneissa oli mekaaniset kiekot, mutta ne vaativat, että omistaja maksaa voitot pelaajalle. Ensimmäinen suosittu "moderni" kolikkopelikone oli Charles Feyn Liberty Bell -kone 1890-luvulla. Liberty Bellin kiekot pysähtyivät vaiheittain, keräsivät pelaajan kolikot hopperiin ja maksoivat voitot automaattisesti kaukaloon. Kolikoiden tai metallipolettien kolinasta, varsinkin voittojen tippuessa kaukaloon, tuli ominaisääni kasinoille, joissa koneista tuli suosittuja. Pelin käynnistävä kahva on tietenkin antanut koneille niiden yleisen lempinimen yksikätinen rosvo.

Kolikkopelien suosio on selvinnyt lähes kaikkien alkuperäisten elementtien muutoksesta. Digitaaliset näytöt ja tietokoneet ovat korvanneet mekaaniset kiekot. Painikkeet täydentävät tai ovat korvanneet vivut. Jopa kolikoiden äänet on suurilta osin vaiennettu: Pelaajat syöttävät valuuttaa äänettömästi. Voitot maksetaan lippuina, jotka voi lunastaa kassalla tai kasinon rahanvaihtoautomaateista. Myös tunnistettava näkymä intohimoisista kolikkopelien pelaajista hanskoineen ja valtavine muovisine kolikkoämpäreineen on lähes täysin kadonnut.

^ Takaisin alkuun

Baccarat: Nimi on peräisin italialaisesta pelistä baccarà, ja useimmissa versioissa peli on pysynyt uskollisena alkuperäiselle nimelle. Punto banco viittaa pelaajaan ja pankkiiriin, kahteen olennaiseen jäseneen baccaratissa, vaikkakin sanaa "banco" käyttää myös pelaaja, joka panostaa kaikki rahansa. Se on yksi harvoista kortti- ja kasinopeleistä, jonka nimi on säilynyt useiden vuosisatojen pelaamisen ajan.

Sanana baccarat itse asiassa viittaa pelin huonoimpaan käteen, jonka pistemäärä on nolla. Pelissä on käytössä ranskalaisia termejä, La Grande on kahdella ensimmäisellä kortilla jaettu luonnollinen yhdeksän ja La Petite on luonnollinen kahdeksan. Pankkiiri on kädessä jakaja (ranskaksi croupier), joka hoitaa peliä ja kortteja, ja pankki (kutsutaan joskus myös nimellä shooter) saa kortit viimeisenä ja toimii viimeisenä. Callman on henkilö, joka toisinaan hoitaa peliä ja kertoo tuloksen. Paletti on korttien siirtelyyn käytetty puinen työkalu ja kortit pidetään kengässä. Kun pelaaja ja pankkiiri päätyvät tasapeliin, kädestä voi käyttää nimitystä standoff.

^ Takaisin alkuun

Kaikilla kasinopeleillä on jonkinlainen yhteys numeroihin. Tämän vuoksi kasinopelaajilla on taikauskoisuuksia lähes kaikista numeroista.

Kuusi: Numeroa 6 pidetään epäonnennumerona perustuen "pedon lukuun" (666) Johanneksen ilmestyksessä 13:18. Aasialaisessa kulttuurissa numeron käännös on kuitenkin "kaikki menee sujuvasti". Kaikki ruletinpelaajat uhmaavat tätä taikauskoisuutta, ruletin numeroiden summa on yhteensä 666.

Seitsemän: "Onnennumero 7" on legenda useissa kulttuureissa. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat numeron 7 tuovan onnea. Pythagoraan mielestä 7 oli täydellinen numero. Seitsemän oli myös roomalaisten jumalien, egyptiläisten jumalien, antiikin ajan ihmeiden, muinaisten buddhien ja japanilaisten hyvän onnen jumalien numero. Vanhan testamentin mukaan seitsemäs päivä oli jumalan lepopäivä. Israelilaiset mursivat Jerikon muurit marssimalla niiden ympäri 7 kertaa. Uusi testamentti sisältää Ilmestyskirjan seitsemän sinettiä, seitsemän taivaallista hyvettä ja seitsemän sakramenttia. Nämä ideat ovat vastakkaisia Kiinan, Vietnamin ja Thaimaan perinteisiin, joissa 7 on epäonnennumero.

Kahdeksan: Onnekkain numero kiinalaisen perinteen mukaan. Usean 8:n sarja on vielä parempi, koska mandariinikiinan sana numeron 8:n monikolle kuulostaa samalta kuin vaurautta tarkoittava sana. Kantonissa sana 8 kuulostaa samalta kuin onnea tarkoittava sana. Kahdeksan on epäonnenluku Intiassa, koska se lähellä sanoja "rikkoutumiselle".

Kolmetoista: Numeron 13 pelolle on olemassa nimi, triskaidekaphobia. Tämä taikauskoisuus on peräisin Raamatun tarusta, jonka mukaan Juudas oli viimeisen ehtoollisen 13. vieras, poistui ensimmäisenä ja kuoli oman kätensä kautta.

Itse asiassa useat numerot ovat onnekkaita tai epäonnisia riippuen kansallisuudestasi ja kulttuuristasi. Kolme on onnennumero Ruotsissa ja Italiassa, mutta epäonnennumero Vietnamissa ja Japanissa. Neljä on onnennumero Saksassa, mutta epäonnennumero Kiinassa, Taiwanissa, Singaporessa, Malesiassa, Japanissa, Koreassa ja Vietnamissa. Yhdeksän on onnennumero Norjassa, mutta epäonnennumero Japanissa. Seitsemäntoista on onnennumero Italiassa.

Monte Carlon kasinon läheisen kirkon jäsen poistui sunnuntaijumalanpalveluksesta ja panosti vaistonsa perusteella numerolle 36 ruletissa. Hän oli juuri veisannut virren 36. Hän voitti, kertoi ystävilleen ja he kaikki tulivat kirkkoon seuraavana sunnuntaina. Kun jumalanpalvelus päättyi virteen 27, poikkeuksellinen määrä luottavaista väkeä käveli kasinolle ja panosti numerolle 27. Numero ei kuitenkaan voittanut. Silti kirkko oli seuraavalla viikolla täynnä toiveikkaita. Pappi epäili, että hänestä on tullut rulettikehän puolestapuhuja, joten hän valitsi virsiä yli numeron 36, joka on ruletin suurin numero. Kirkon osallistujamäärä hupeni pian tavalliseen kokoonsa.

^ Takaisin alkuun

Adolphe Smithin Monaco and Monte Carlo (1912) kuvasi useita taikauskoisuuksia, joita hän todisti Casino de Monte Carlossa. Eräs nainen salakuljetti viiden frangin kolikon Paavin seremoniatilaisuuteen, jossa kolikko siunattiin. Hän vei siunatun kolikon kasinolle ja voitti ruletissa. Hänen seuralaisensa kuitenkin hävisi ruletissa ja valitti niin katkerasti, että nainen antoi ystävänsä pitää onnenkolikkoa. Jostain syystä ystävä panosti ja menetti kolikon välittömästi. Smith kuvailee vanhempaa naista, joka näytti hänelle lepakon sydäntä, jota hän piti laukussaan, jossa tämä taikakalu kosketti hänen kolikoitaan ennen kuin hän pelasi ne rulettiin.

^ Takaisin alkuun

Joidenkin kasinopelaajien mielestä tuo huonoa onnea käyttää kasinon pääsisäänkäyntiä ennen pelaamista. Kun MGM Grand avasi ovensa Nevadan Las Vegasissa Yhdysvalloissa vuonna 1993, se lisäsi huonon onnen pelkoa suunnittelemalla pääsisäänkäyntinsä valtavaksi kultaiseksi leijonan pääksi. (MGM:n logo oli karjuva leijona.) Oli kyseessä sitten yleinen mielikuva pelaajista heittämässä itsensä leijonan kitaan tai aasialainen taikauskoisuus kissoista huonon onnen tuojina - tai joku muu syy - kasino suunnitteli sisäänkäynnin uudelleen jo viiden vuoden kuluttua.

^ Takaisin alkuun